Ruokaa roskiin

Uusimmassa MeNaiset -lehdessä (Nro 49/2010) oli mielenkiintoinen juttu siitä, kuinka paljon suomalaiset heittävät ruokaa roskiin. Artikkeli kiinnitti huomioni, koska olin juuri edellisenä päivänä miettinyt kyseistä asiaa. Viivi jättää usein ruokaa syömättä. Teen pikkuneidille puuroannoksen joka aamu ja ilta, sillä olen sinnikkäästi päättänyt totuttaa Viivin puuroon. Lautasella on vajaa desi puuroa ja pari lusikallista hedelmä- tai marjasosetta. Välillä Viivi syö lähes koko annoksen, välillä hän maistaa kaksi lusikallista ja kieltäytyy sen jälkeen avaamasta suutaan. Välillä syön itse puuronjämät, mutta useimmiten heitän sen roskiin.



Pienet puuronjämät ovat kuitenkin pientä verrattuna siihen, miten paljon ruokaa suomalaiset oikeasti heittävät roskiin. MeNaiset -lehden mukaan suomalaiskodeissa heitetään vuodessa pois noin sata miljoonaa kiloa ruokaa. Se on rahallisesti iso summa ja sitten suomalaiset valittavat, että ruoka on kallista. Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus tekee tänä vuonna tutkimushankkeen nimeltä Foodspill. Linkistä löytyy lisää muun muassa tutkimusmetodeista. Tutkimus julkaistaan tässä kuussa.

Ruokajätteellä on myös iso ympäristövaikutus. Ruokatuotanto rasittaa ympäristöä paljon enemmän kuin pakkaukset. Tässä Hesarin artikkeli vuodelta 2008, joka kertoo asiasta lisää. Mielestäni paras kommentti jutussa on tämä:

 "Syötäväksi kelpaavan ruuan pois heittäminen on turhinta mahdollista ympäristökuormaa ja eettisesti melko arveluttavaa. Tuotantoon käytetään luonnon resursseja, ja lähinnä laiskuuden ja välinpitämättömyyden vuoksi iso osa ruuasta heitetään pois" (Juha-Matti Katajajuuri)'


Miten siis voisimme vähentää syömäkelpoisen ruoan poisheittämistä? Kannattaa usein tarkastella omaa jääkaappiaan ja siellä olevien ruokien eräpäiviä. Ei kannata turhaan päästää jääkaapin perällä olevia  jogurttipurkkeja vanhenemaan. Pakastin on kätevä laite ruoan säilömisessä. Isosta leipäpaketista kannattaa laittaa osa pakkaseen. Myös juustoa voi pakastaa. Monesta ruoasta voi loihtia seuraavana päivänä uuden ruokalajin... Tämä on taito, joka puuttuu usein etenkin meiltä nuorilta. Perunamuusia ja puuroa voi käyttää leipätaikinaan, jauhelihakastikkeesta voi tehdä seuraavana päivänä jauhelihaperunasosevuokaa ja niin edelleen... 


Mieti näin joulun alla, miten paljon valmistat jouluruokia. Keskustelimme eilen isäni kanssa, että jos meille ei hankittaisi joulukinkkua ollenkaan. Kinkku ei ole kenenkään meidän lempiruoka edes jouluna, joten jospa korvaisimme sen hyvillä kalaruoilla. Sitten ei tarvitse joulun jälkeen miettiä, mitä ruokia tehdään valtavasta määrästä kinkkua, joka jäi joulusta yli.

Joulun tunnelma syntyy vähemmälläkin ruokamäärällä. Ennen vanhaan joulu oli se juhla, jolloin sai syödä vatsansa täyteen ja syödä yölläkin. Silloin oli pulaa ruoasta ja usein nälkä. Nykyisin elämme yltäkylläisyydessä ja harva suomalainen kärsii nälästä. Joten ei joulunakaan enää tarvitse liikaa mässäillä. Nautitaan hyvästä ruoasta rauhassa ja kohtuudella. Hyvä Joulumieli -keräyksen kautta voi lahjoittaa omista varoistaan niille suomalaisille, joilla oikeasti on nälkä.