Natriumglutamaatista vielä

Kiitos kommenteista Pia ja Susanna!

Olipa hauska sattuma, että tulin eilen kirjoittaneeksi tuosta natriumglutamaatista, sillä tänään siitä olikin taas uutinen lehdessä! Eli Länsi-Suomessa oli tänään artikkeli, jossa kerrottiin, että kyseisen aromivahventeen käyttöä rajoitetaan ainakin Espoon, Helsingin, Turun, Rovaniemen ja Oulun laitosruuissa. Syynä tähän on muun muassa se, että natriumglutamaatti aiheuttaa joillekin yliherkkyttä.

Ihan hienoa, että tällaisia asioita mietitään kuntatasollakin! Vaikka natriumglutamaatti aiheuttaakin vaivaa vain hyvin pienelle osalle väestöstä, niin on tärekää, että laitoksissa pyritään käyttämään tavallisia, puhtaita ruoka-aineita. Laitoksissa syövät sellaiset henkilöt, joilla ei ole oikein vaihtoehtoja ruokailuunsa, kuten esimerkiksi koululaiset ja vanhukset. Vanhainkodista on vähän huono lähteä rollaattorilla painelemaan lounaalle kaupungille, saati sitten alkaa valmistamaan aterioita itse. Mielestäni onkin tärkeää, että laitoksissa tarjottaisiin mahdollisimman ravinteikasta, puhdasta ja terveellistä ruokaa.

Luomu-spelttimannapuuroa ja itse tehtyä omenasosetta! Ei sisällä keinotekoisia arominvahventeita... :)

Kouluruokailusta vielä muutama sananen... On erittäin hienoa, että suomalaisissa kouluissa tarjotaan ilmainen ateria. Se on ehkä meille suomalaisille itsestäänselvyys, mutta muualla maailmalla hyvinkin poikkeuksellinen asia. Joillekin lapsille kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria - joillekin saatta olla jopa päivän ainoa ateria, niin surullista kuin se onkin. Mutta, on hirvittävän sääli, mihin suuntaan suomalaista kouluruokailua ollaan tällä hetkellä viemässä. Köyhtyvien kuntien säästökohteiksi joutuu usein kouluruokailu. Pienet, kotoisat koulukeittiöt jäävät vähemmistöön, kun koulujen ruokajakelu toteutetaan useimmiten suurista keskuskeittiöistä. Jokainen ymmärtää, että ruoan maku kärsii, kun aterioita valmistetaan suurissa erissä ja kuljetetaan kaupungin läpi pakettiautoilla. Olen ollut työharjoittelussa pienessä kyläkoulussa Kullanperässä, jossa keittäjä teki suurimman osan ruoasta itse ja leipoi usein vielä sämpylöitä tai joskus pullaakin pienille koululaisille. Haluaisin laittaa Viivin sellaiseen kouluun, mutta niitä tuskin on yhtäkään jäljellä enää 6 vuoden päästä.