Popsi popsi porkkanaa, pilleristäkin voimaa saa

Niin vain kävin meidän perheellä, että kaikki sairastuimme heti syksyn ensimmäisen flunssa-aallon iskiessä. Sunnuntaina tuli kova kurkkukipu, tiistaina alkoi nuha ja vielä tänäänkin olen saanut niistää monta kertaa. Luulin jo että Viiville olisi kehittynyt vastustuskyky tähän pöpöön äidinmaidon kautta, mutta eipä sittenkään. Nyt on pienellä kova nuha ja tukkoinen olo. Ihmetyksekseni olen ollut viimeisen vuoden aikana jo neljää kertaa flunssassa. Epäilen, että raskaus vei hyvän vastustuskykyni, sillä ennen raskautta olin harvoin sairaana. Haluan vastutustuskykyni takaisin, kiitos.

Ravitsemus on teräksisen vahvistuskyvyn perusta. Syömällä monipuolista ruokaa eli paljon kasviksia ja hedelmiä, täysjyväviljoja ja laadukkaita rasvoja, saa lähes kaikki tarvittavat vitamiinit, tyydyttyneet rasvahapot ja hivenaineet ruoasta. Nykyisin ihmiset kuitenkin syövät melko ravinneköyhää ruokaa eli prosessoituja elintarvikkeita ja liian vähän kasviksia. Kasviksetkaan eivät enää sisällä niin paljon ravinteita kuin ennen, sillä maaperä on köyhtynyt tehoviljelyn vuoksi. Luomukasvikset ovat tietysti eri juttu, mutta kirjoittelen siitä joskus toiste. Useilla ihmisillä kasvisten syönti on myös hyvin kapea-alaista, eli syödään aina samoja kasviksia vuodenajasta riippumatta. Hyvän vastuskyvyn rakentamiseksi olisikin tärkeää syödä monipuolisesti erilaisia juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Onko terveellinen ruokavalio tarpeeksi vastustuskyvyn kannalta? Kannattaako turvautua pilleripurkkiin? Monien tutkimusten mukaan d-vitamiini on tärkeässä roolissa elimistön vastustuskyvyn ylläpitämisessä. Auringonvalo on d-vitamiinin tärkein lähde, mutta täällä pimeässä Pohjolassa aurinko paistaa vain osan vuodesta riittävästi d-vitamiinivarastojen täydentämiseen. Suomalaiset saavat perinteisesti d-vitamiinia kalasta ja kalatuotteista sekä nykyisin myös maitovalmisteista, joihin on lisätty d-vitamiinia. Silti monet kärsivät d-vitamiinin puutteesta. Syysflunssan välttämiseksi  kannattaisi täydentää d-vitamiinivarastojaan, sillä elimistön hyvät d-vitamiinivarastot ehkäisevät erityisesti hengitystieinfektioita.

D-vitamiinin lisäksi vastustuskyky saa lisäpotkua omega-3-rasvahapoista. Omega-3-rasvahapot kuuluvat tyydyttämättömiin rasvahappoihin, joita elimistö itse ei pysty valmistamaan. Omega-3-rasvahappoja saa esimerkiksi rypsiöljystä ja rasvaisista kaloista. Kaksi kala-annosta viikossa riittää, mutta itse voin myöntää, etten tule syöneeksi kalaa läheskään kahta ateriaa viikossa.

Vai auttaako sittenkään mikään? Flunssa iskee juuri silloin kun se ei saisi iskeä, vaikka syömiset olisivat kohdallaan ja vitamiinitkin otettu purkista. Vastustuskykyyn vaikuttaa moni muukin asia, kuten riitävä yöuni, stressi, liikunta ja niin edelleen. Mutta nyt flunssan syövereissä haluan silti uskoa, että d-vitamiinilla ja omegoilla saattaakin olla vaikutusta... ja lähden tästä ostamaan apteekista lisää vastustuskykyä.